Illalla maastoreenit. Tein ensin Kipille jäljen pellolle n.175m, kaksi loivaa kulmaa, hevosenkengä käännös ja 90 asteen kulma. Namit auttamassa käännöksissä ja lopussa kissan ruokapurkki kepin alla.

Sitten tallasin esineruudun 7X30m. Loivasti ylämäkeen, vasen takakulma kallionkieleke. Esineinä kallionkielekkeen päällä pieni nalle, oikealla  takana jääkiekko ja edessä keskellä tutti.

Kipi ensin esineille. Lähti hienosti taakse vasemmalle pieneen vastaiseen tuuleen, mutta tuuli varmaankin pudotti nallen hajun alueelta ulos,koska Kipi pyöri n.5metriä sivussa. Tuli sitten pyytämään lisäneuvoja ja lähetin uudelleen. Nyt sai heti hajun edessä olevasta esineestä ja toi sen mallikkaasti. Sitten toinen taka kulma. Ei meinannut koira mennä riittävän kauas, joten autoin ja hiukan painostinkin menemään riittävän pitkälle. Hurja kehuminen esineen löytymisestä. Oikealle taakse en Kipiä saanut, joten jätin sen istumaan etulinjalle ja hain itse nallen pois. Koira pois alueelta. Hiukan jäi Kipi ihmettelemään kesken loppunutta työtä. Hyvä niin:)

Sissin esineruutu alkoi aivan samoin kun Kipinkin. Oikealle taakse,alueelta ulkona pyörimistä, uudella yrityksellä tutti edestä ja sitten kiekko takaa. Tässä vaiheessa Kipin pää repesi ja haukku oli kovaa. Oli pakko lähteä muistuttamaan miten käyttäydytään. Sissille teki odottaminen myös hyvää ja se oli selvästi rauhoittunut odottaessaan lisä ohjeita. Kun nyt suuntasin sen takakulmaan pinkoi Sissi kallionkielekkeelle hakemaan viimeisen esineen minulle.
Patukalla riehumista.

Tällävälin jälki oli vanhentunut 45min. Kipille valjaat taas saksalaiseen malliin ja jäljelle. Itsenäinen nosto ilman janalle lähetystä. Hienosti Kipi "törmäsi" jälkeen, otti takajälkeä 1,5metriä  ja kääntyi itsenäisesti oikeaan suuntaan. Ensimmäinen suora hienosti. Loivassa kulmassa ensin yli, mutta haki itse uudelleen jäljen, oli tosi epävarma jäljen kulkusuunnasta koko viiston osuuden ajan. Kun seuraava suora alkoi meno oli taas hyvää. Välillä nenä nousi hiukan, mutta suunta kokoajan eteenpäin. Toinen loiva kulma meni paljon paremmin. Hevosenkenkä käännöksen meinasin itse sössiä, kun muistin sen eri paikkaan. Pysähdyin ja odotin koiran muuttavan suunnan sinne "minun jäljelle", mutta onneksi annoin Kipin pitää päänsä ja jäljestää OIKEIN! Liina oli kietoutunut Kipin takajalkoihin, mutta se ei otuksen menoa haitannut, joten annoin sen olla. Seuraavan namipätkän kohdalla vauhti rauhottui ja liina irtosi itsestään. Sitten viimeinen kulma joka oli suorastaan hyvä. Tarkalla nenällä ja aivan jälkeä pitkin. Loppu keppi sai Kipiltä heti huomion ja pyynnöstä toi sen minulle. Annoin Kipin nuolaista kissanruokaa, heitin kepin ja pyysin tuomaan. Kipi toi ja sai syödä puolet. Sitten heiti taas kepin , pyysin tuomaan ja sitten loppu herkusta. Jäljeltä poistuimme kepistä taistellen:)

Kulmia pitää tehdä lisää. Kipi on selkeästi jäänyt kiinni suoraan etenevään menoon. Olen liian kauan tehnyt samanlailla. No, nyt se korjataan. Esineille pitäisipäästä mahd. pian, että turhauttaminen on muistissa. Siinäpä sitä juoksujen ajaksi työtä.