Kun hain Sissin mummulta hoidosta,sanoi mummu sen olevan kunnossa.Siltä se tosiaan näyttikin. Uskoin täyslevon tehneen tehtävänsä. Otin Sissin mukaan iltalenkille, missä koirat sitten riehuivat innoissaan. Ei merkkejä väsymisestä.Jee!

Myöhemmin illalla koirat intoituivat juoksemaan kotipihasa. Meno oli hurjaa ja kesti yllättävän kauan,ehkä 15min. Muutaman hetken päästä Sissi oksensi limaa. Ajattelin sen saaneen heinää kurkkuunsa,koska nurnikko oli ajettu päivällä. Hetken huilattuaan koirat aloittivat uuden kissa ja hiiri  leikin. Tällä kertaa paljon lyhyempi, mutta tulos oli sama. Sissi oksensi taas. Voi ei.

Heti aamulla tilasin Veteristä sydänultran ja verikokeet. Sain ajan maanantaiksi, jolloin Palolahti on seuraavan kerran siellä. Nyt sitten piiiiitkä viikonloppu epävarmuutta ja huolta.

Päivi kävi hieromassa Sissin. Ell oli sanonut sen olevan ok,koska vielä ei tietoa mikä koiralla on. Päivi päätti tehdä kevyen hieronnan koiran vointia seuraten. Sissi ei reagoinut mitenkään poikkeuksellisesti.

Kun Sissi heräsi päiväuniltaan ulkoa, sen korvat olivat aivan jääkylmät. Oire ääreisverenkierron heikkoudesta. Myös sen olemus liikkeessä saa sydämeni pakahtumaan huolesta. Missä kaikki liikkumisen ilo ja rentous. Maanantai on hirmu kaukana:(