Sissin vointi on normalisoitunut rauhallisen ja melko tekemättömän olon myötä. Sunnuntaina Sissin ja Kipin tapaaminen oli turhan raju varotoimista huolimatta. Minä vein Kipin lenkille ja mummu toi Sissin samaan paikkaan. Kipi riemastui hyppimään ja Sissi selvästi väisteli riehujaa. Yksi taklaus meni kuitenkin perille, vaikka kuinka pidin varani, saaden Sissin kiljahtamaan. Kotona annoin varmuudeksi kipulääkkeen laastarin lisäksi.

Tiistaina aika ei yksinkertaisesti riittänyt molempien erikseen lenkittämiseen, joten belgilenkillä Sissi roikkui remmissä. Tamperelaiset belgilliset ovat muutaman kerran kokoontuneet lenkkeilemään porukalla. Osanotto on ollut vaihtelevaa 2-7 koiran verran. Tällä kertaa Akka, Kipi ja Maj juoksivat sydämensä kyllyydestä ja Sissi yritti pitää komentoa remmin päästä. Illalla poistin kipulaastarin ohjeen mukaan.

Keskiviikkona Maikku lenkitti Sissin ja Kipi pääsi reenaamaan. Reeneissä mukana Bella-berni (ohj. nimi unohtui) ja Lili. Kipille jutut kisamaisesti.

-seuraaminen ok; kuumeni juoksussa, mutta muistutus rauhoitti
-luoksetulo hyvin+ pysähdykset hienot
-liikkeestä istu hyvä
-metalli tasamaa noutona hyvin, luovutus hiukan kaukana
-ruutu super hyvä
-tunnari hieno; pientä puremista luovutuksessa
-kaket; eteni 15 cm seiso->maa
-nami purkille lähetys ruutuun (Kipi ei nähnyt vientiä)

Toisella osiolla Kipille eteenlähetys 60 metristä. Mikä vauhti:) Blondi ei heti nähnyt lelua, vaan etsi sen nenällään. Sitten ruutu samasta suunnasta samaan suuntaan, kun eteenjuoksu. Lähti samalla vauhdilla ja tietysti tähtäsi samaan paikkaan, mutta kysyin "mihin meet?". "O- ou, eiks tää ollukkaan se sama???", Kipin lamppu syttyi. Uudella lähetyksellä muisti millä käskyllä matkaan lähetettiin.Lelulla riehuntaa.

Vielä lopuksi paikakka olo Kipi maassa ja Bella istuen. Rauhallinen makuu ja siitä vapautus nami purkille.