Maanantaina Saija ja Teuho tulivat hakemaan meitä iltalenkille. Olin tehnyt jo tunnin metsälenkin,joten Sissi ei ollut enään lähdössä mukaan. Kun Keijo, Saijan pyynnöstä, silitteli Teuhoa ja pyysi sitä istumaan ja palkkasi sitten namiilla, kävi Kipi Teuhon kimppuun. Neiti poistettiin paikalta niska-persotteella. Maikkukin tuli Teuhoa tervehtimään ja taas Kipi pikkupojan niskassa. Kipi selvästi osoitti "Nää on mun ihmisiä. Älä luule omivasi niitä!!!"Taas neiti sai tuta mitä mieltä minä olen räyhäköimisestä. Sissi pyöri jaloissa kärsivän näköisenä, "Eihä toikin pentu oo tulossa meille! Mää en kestä!"

Lenkillä sitten Kipi ja Teuho juoksivat hyvinä kavereina, eikä Teuho arastellut neitiä yhtään. Tehtiin pika reenitkin pimeässä ja sateessa. Kipi käytti takapäätään peruutus seuraamisessa ja peruutus käskyllä. Pari luoksetuloa, niissä maahan meno tosi huono. Saija palkkasi sivusta, mikä oli blondille täysin käsittämätöntä.Ei älynnyt ottaa lelua, vaan tuijotti sitä ihmeissään. Kyllä me sille naurettiin:) Sitten esittelimme sirkustemppuamme. Sanoin Kipille "oikea" ja annoin käden, Kipi löi siihen tassun. Mietin vähän aikaa ja alion kehua koiraa. Minulla oli vasen käsi ja Kipillä oikea tassu. Otetaampa uusiksi. Vaihdoin kättä ja sanoin "vasen". Kipi löi siihen vasemman tassun. Siis minun oikeaan käteeni!!! Kukas nyt on se porukan älypää!!

Keskiviikkona lenkin lopulla pelästyin,kun katsoin Sissin kävelevän aivan selkä köyryssä ja käyttämättä toista takajalkaa. Menin silittämään sitä ja huokasin helpotuksesta -takiainen oli tarttunut nivusiin. Poistin sitä sen minkä pimeässä käsikopelolla pystyin. Kotona sitten melkein tunnin kampaaminen,ettäsain kaikki pois. Niitä oli rinnassa, selässä ja vatsassa. Kipikin joutui tarkistukseen.Ei sillä takiaisia ollut, mutta molemmat yläanturat olivat halki. Tässä siis syy huonoihin maahan menoihin. Ilmeisesti sunnuntaiset mattoreenit ja siellä nopeat pysähdytset ja noudot olivat halkaisseet tassut.

Itsenäisyys-päivän aamulenkillä pika tokot molemmille koirille multavarastolla. Sissi teki seuraamista kaikilla nopeuksilla. Suorat luoksetulot pallo palkalla. Kaukokäskyjä. Merkille menoa ja siitä pallo noutoa.

Kipi oli huutanut raivoaan ja minä olin siitä valmiiksi ärtynyt. Aloitimme seuraamisella;kaikilla nopeuksilla ja paljon pikku askelia. Muuten hyvin, mutta juoksussa tahtoi edistää. Pari muistutusta ja homma alkoi toimia.
Sitten louksetuloja kaikista eri versioista palkaten. Kaukokäskyjä;seisomasta istumaan hidas, muut ok. Merkille menoja ja siitä pallo noutoja. Pallo tahtoi vetää suoraan noutoon, mutta onneksi Kipi palasi takaisin tiukalla käskyllä. Merkiltä pääsi noutoon. Yhteistyö ei ollut parasta mahdollista. En saanut omaa ärtymystäni laantumaan ja virheet  pitivät sitä yllä. Lopuksi leikimme pallolla,ettei oma fiilikseni siirry koiraan.

Lenkin jälkeen kotona ruoan saanti reeni oli Kipillä vinosta nouto. Voi blondi!! Kapula oli siis oikealla puolellani ja Kipi lähti vasemmalta perusasennosta. Palautti kapulan suoralla linjalla istuen siis kuono oikean polveni kohdalla etutassut oikean jalkani molemmin puolin.Kolmella toistolla joka kerta sama tulos. Sitten piti kädellä ohjata Kipi eteen luovuttamaan. Tää on jotain blondilogiikkaa:) Hassu otus, ei äly taas väläyttänyt olemassaoloaan.