Aurinko loi hyvää energiaa ja sain itseni jäljen poljentaan. Umpimetsässä on vielä lunta, joten piti pysyä metsän reunassa ja meluvallilla. Jana jäi vähän lyhyehköksi 15m juuri lumen takia. Jälki lähti oikealle,alussa pitkä loiva kaari kaartaen oikeaan, terävä kulma vasemmalle ja kolme kulmaa oikealle. Toiseksi viimeisen kulman jälkeen ison ojan ylitys ja vilkkaan polun myös. Jälki vanheni n.1 h. Pituutta tuli hiukan yli 200m.

Sillä aikaa tottisteltiin Kipin kanssa multavarastolla. Tein jutut pk-tyyliin. Seuraamis kaavion, liikkeestä seiso ja istu. Liikkeestä maahanmeno ja siitä luoksetulo. Eteenlähetys lelulle. Sitten kaksi metriset koivut "leikkivät" henkilöryhmää. Leikittiin vähän jääviä ja uusi eteen lähetys. Tottistelussa ei huomautettavaa, paitsi luoksetulon törmäys. Riehuiittn lelulla. Jäähdyttelyksi lähdettiin metsälenkille.

Sitten jäljelle. Luulin purkaneen Kipistä ylimääräiset energiat, mutta mitä vielä. Ensimmäisellä lähetyksellä janalta Kipi sinkosi liinan päähän ja takajäljelle. Pyysin sen pois ja käskin rauhoittua. Näytin tiukasti mihin haluan sen etenevän ja lähetin jäljelle. No,nyt oli mallikas jana ja jäljen nosto.  Hädintuskin kerkisin saamaan janamerkin taskuuni, kun Kipi jo toi ensimmäisen kepin. Oli suunnitellut palkkaavani herkkukipolla 2-4-6, mutta janalla painostuksen takin palkkasin heti ekasta. Teräväkulma löytyi ympyrän pyörimisen kautta, mutta Kipi teki kokoajan töitä, eikä ihmetellyt vaikka minä seisoin paikoillani. Toinen keppi nousi hienosti ja siitä sai vähän namia. Selvästi rauhallisempana Kipi lähti itsenäisesti jatkamaan jälkeä. Kulma taas isosti hakien. Sitten keppi mistä namia. Tultiin ojalle.Sen Kipi ratkaisi hakemalla helpomman hyppy kohdan ja heti takaisin jäljelle. Jos Kipi olisi mennyt suoraan jäljen kohtaa se olisi joutunut hyppäämään vattupuskaan. Fiksu ratkaisu siis. Nyt noustiin meluvallin rinnettä ylös ja keppi nousi. Herkkukippo esiin. Rinne ylös ja polun yli niinkuin ei mitään ja rinnettä alas. Hetken Kipi tarkisti lähteekö jälki metsään vai onko kulma. Oli kulma ja siitä jatkui n.100m suora. Vitos keppi olisi ehkä lipashtanut Kipiltä, mutta kerkisin jarruttaa liinalla hiukan. Jälki kulki meluvallin alarinteessä ja haju oli siirtynyt ojaan n.metrin alemmas. Kutoselle en kerinnyt jarruttamaan, kun piti keskittyä pystyssä pysymiseen kaltevalla ja liukkaalla rinteellä. Tajusin vasta, kun Kipi kääntyi minun poistumis jäljelleni. Pysäytin sen nätist ja pyysin luokseni. Käskin etsiä jäljen ja keppi oli ihan siinä. Herkkua.

Olipa hienoa! Uskomattomasti Kipi teki töitä. Harmittaa, kun en ollut tajunnut merkitä kutoskeppiä, että olisin saanut Kipin suoraan siihen. Vaarallista auttaa,mutta halusin palkita sen hienosta työstä! Nyt taas tietää mistä lähdetään eteenpäin. Haluu tätä lisää....