Aamulla suunnattiin taas metsään esine&piikki reeneihin. Jälki oli lyhyt 250m,jana 40m, kaksi piikkiä, yksi vasen käännös ja kolme keppiä vaikeassa ryteikössä. Esineruutu 40x40m missä oli takana viisi esinettä. Alue oli 30 metriä ylämäkeä ja loppu tasaista.

Aluetta tallatessani putosin kallion rinnettä viiden metrin matkan takalistollani luisuen. Sitä eivät uudet ulkoilu housut kestäneet. Ihme juttu Silmänisku Komea palkeenkieli tuloksena. Esineet olivat Maikun aamulla valitsemat tumppu, sukka, hiuspanta, ohut nahkavyö ja avaimemperä. Maikku solmi pehmeät pieniksi nyyteiksi.Hiki tuli ylä/alamäkeä tarpoessa, joten koiraltakin kysytään kuntoa!

Aikaa en ottanut, pääasia oli pistojen suuntaaminen ja minun liikkumiseni etulinjalla. Ensimmäisellä pistolla Kipi lähti lujaa aivan poikittain aluetta sinne missä mamma oli persmäkeä lasketellut. Märästä sammaleesta lähti voimakas haju, ilmeisesti se veti koiraa. Tarkisti alueen tarkasti, kun ei mitään löytänyt jatkoi taakse. Neljä esinettä nousi kohtuu nopeasti. Pistoille lähettäessä pitää muistaa katsoa mihin Kipi on silmänsä suunnannut. Kuono saattaa olla sinnepäin mihin näytän, mutta jos katse on vinoon Kipi lähtee juuri sinne. Pari kertaa kutsuin pois näistä lähdöistä eikä Kipin vauhti kärsinyt. Hienosti koira jaksoi raskaan reenin Nauru ja minä muistin siirtyä Kipin ollessa pistolla. Liikkumiseni ei häirinnyt koiraa.

Sitten janalle. Hiukan hirvitti näin pitkä jana ja väsynyt koira. Voi, kumpa joku olisi nähnyt Kipin työskentelyn!! Kovalla vauhdilla+halulla suoraan jäljelle (no, ok: kiersi kaatuneen kuusen) . Vitsi mikä otus!! Ensimmäinen piikki oli 40 metriä lähdöstä. Kipi meni vauhdilla yli. Päätin auttaa koiraa ja tappeluksi meni Huuto Nyt repes ne kuuluisat peliverkkarit. Uskoin jo, että me seisotaan mettässä yöhön asti. Kipi ei suostunut edes katsomaan sinne mihin näytin eikä kuono laskenut maahan. Se yritti mielistellen lähteä "jäljestämään" poispäin. Lopulta se lähti epävarmasti oikeaan suuntaan ja kehuin sitä, muutaman metrin päästä löytyi keppi palkaksi. Ei mitään bileitä vaan vähän nihkeät kehut ja herkkupurkin nuolaisu. Tää homma jatkuu! Tästä eteenpäin olimme sellaisessa ryteikössä, että voin olla varma ettei meiltä jää jälki koskaan kesken maaston hankaluuden takia. Seuraavan kulman Kipi teki mallikkaasti ja minä kehuin sitä. Keppikin nousi vahvistamaan juttua. Sitten kohti toista piikkiä. Kipi ajoi jälkeä matalalla nenällä, joten uskoin sen olevan tarkempi kuin ensimmäisellä. Niin kävikin. Kipi yritti tehdä piikistä kulman. Kääntyi oikeaan suuntaan, mutta vaan puoleen väliin asti. Tajusi ettei tee oikein ja teki ympyrän. En arvannut itse kävellä perässä, etten sotke piikkiä. Kipin tullessa jäljen kohdalle se nosti kuononsa ylös otti hajun ja niin me mentiin. Kehujen saattelemana! Loppu suora ja keppi ok.

Mikä fiilis!!Hymy Uskon, että pakote tuli juuri oikeaan kohtaan. Nyt lisää piikkejä, että Kipi saa itseluottamusta siihen kääntymiseen. Mitä yksistä uusista housuista, kun reenit menee täydellisesti!!