1068613.jpgNäinä ensimmäisinä päivinä olemme keskittyneet oman nimen tunnistamiseen, "ei "- sanan tottelemiseen ja luokse tuloon. Oma nimi "Kipi" on jo hyvin tuttu ja yhdistettynä  luoksetuloon maailman hauskin juttu. Ei –lopettaa epätoivotun tekemisen heti.  Olemme käyneet tutustumassa  lenkkimaastoihin ja ihmetelleet bussin jarrujen suhinaa, siimaleikkuria, ohi kiitävää rekkaa sekä tietysti pyöriä ja sauvakävelijöitä. Kaikki nämä tilanteet on selvitetty hienosti.

Yksin jääminen on myös tärkeysjärjestyksessä ensimmäisten joukossa. Heti ensimmäisenä päivänä aamuruoan jälkeen 5 minuuttia sujui hyvin. Kävin kehumassa ja poistuin minuutiksi. Ei ääntäkään. Seuraavana päivänä 15 min+ puoli tuntia. Hyvin! Ja sitten tunti + 40 min. Hyvin!

Yöt Kipi on nukkunut häkissä. Kertaakaan ei ole itkenyt sieltä pois. Yöllä Kipi pyytää ulos helisyttämällä häkin ovea. Takaisin nukkumaan mennään heti ulkona käynnin jälkeen.

Leikkikoulussa opeteltu istumaan käskystä portin avautumista ja ruoka kuppia odottaessa tai kaulapantaa laitettaessa. Noutamista harjoittelimme myös. Lelun hakeminen sujuukin jo mallikkaasti. Se on vaihdettu namiin tai yhdessä taisteltu siitä. Luoksetulo Sissin mukana kulkemisesta onnistui ensimmäisellä yrityksellä. Toisella kerralla varmaankin keskityit voimakkaammin Sissin tekemiseen etkä kuullut minua. Tätä on reenattava paljon. Onneksi saan Sissin pysähtymään paikoilleen, että voin kutsua Kipin yksinään. Muutenhan Kipi seuraa vain Sissin tekemistä.