19.11 tarmoa uhkuen lähdin heti töistä tultuani koirien kanssa metsään tarkoituksena reenata esineetsintää. Vaan kuinkas sitten kävikään.

Olin miettinyt alueen valmiiksi tutusta metsästä, joka on kävelymatkan päässä. Koirat pääsisivät matkalla kunnolla lämmittelemään. Perillä koirat puuhun kiinni,reppu puun oksalle etureunan merkiksi ja eikun aluetta tallaamaan.

Olin tallannut rajat 30X40 metriä ja aloittanut risteilyn takarajan lähellä, kun Kipi aloitti haukun. Vastailin sille,etten ole hukassa vaikka näkymättömissä olenkin. Sitten Sissi varoitus haukkui, josta heti arvasin vieraan koiran tulleen paikalle. Ryntäsin juoksuun koirien tykö ja silloin kuulin jonkun kutsuvan koiraansa. Suustani taisi karata joku metsän maahinen ja juoksu kiihtyi. Sitten näin valkoisenpaimankoiran haistelemassa Kipin kuonoa, helpotus,koska tiesin koiran melko araksi. Nousin kannolle seisomaan ja huusin "Kutsutko koirasi pois!!!",mutta mitään ei kuulunut. Koira kyllä otti jalat alleen.Huh huh!! Jäin vielä hetkeksi seisomaan aloilleni ja kerroin omilleni, ettei mitään hätää. Enää ei kuulunut ääntäkään ja päätin paleta tallaus operaatioon.

Kun olin tallannut alueen läpi ja samalla päättänyt esineiden paikat, lähdin viemään ne paikoilleen.Olin päättänyt viedä kuusi esinettä: kaksi tumppua vasemmassa takakulmaan (esineet kolmen metrin päässä toisistaan),kaksi pientä kovamuovista esinettä keskellä oikeassa reunassa kaatuneen puun alla ja kaksi nahka esinettä kaskellä edessä. Tarkoituksena lähettää koirat vuorotellen hakemaan ja katsoa aikooko Kipi vaihtaa esineestä toiseen jos saa hajun kesken tuonnin.Sissiin pystyn luottamaan, se ei vaihda vaikka toinen tuleekin kohdalle.

Puin Kipille PK-valjaat ja siirsin sen remmissä kiinni keskeltä etulinjaa löytyneeseen paaluun. Ikäänkuin tielinjaus merkki tai jokin maanmittaus tolppa. Koitin sen kestävyyttä heiluttamalla sitä, mutta tuntui tukevalta. Lähdimme Sissin kanssa etukulmaan josta olin suunnitellut aloittavani etsinnän.Kumarruin Sissin viereen näyttämään kädellä lähetys merkkiä, kun kuului räiskähdys, käännyin katsomaan ja silloin jokin pamautti minua nenän alle voimalla. Putosin polvilleni ja samassa Kipi oli sylissäni. Se oli siis tempaissut itsensä irti tolppineen päivineen ja lingonnut sen remmin avulla minun turpavärkkiini. Samassa näin verta tippuvan housuilleni,naaman tunnustelu toi oletuksen ettei mistään pikku pinta naarmusta ole kyse.

Istuin mättäälle ja yritin saada ajatuksia juoksemaan. Koirat olivat molemmat aivan kuumana tulossa olevasta hauskasta työstä ja esineet pitkin metsää. Mitä ny?? Otin Kipistä kiinni jä lähettelin Sissin etsimään esineitä. Uskollisesti se niitä sieltä kantoikin,myös sen tolpam missä kipi oli ollut kiinni,olihan siinäkin minun hajujani. Kun kaksi oli hakematta pyysin Sissin pois ja läheti Kipin etsimään. Avustuksella sekin suoriutui sekavasta tehtävästään. Toivottavasti tästä ei jäänyt huonoa mielikuvaa se pikkupäähän.

Sitten kipinkapin kotiin ja Hatanpäälle neulottavaksi. Nenän alustassa läpi reikä, mutta onneksi hampaat kunnossa.Kyllä harrastaminen on vaarallista !!