Oho, onpas jäänyt päivittämättä! Kotikonekkin on vaihtunut ja nyt blogin näkymä on ihan erilainen. En yritäkkään muistella kaikkea mitä on reenattu, parasta päivittää viimeisimmät.

14.5 aamulenkillä tein molemmille koirille jäljen ja Kipille myös esineruudun. Tein Kipille n. 1km jäljen missä piikki ja neljä kulmaa ja kahdeksan keppiä. Kun olin viimeisellä suoralla ja katselin kepille hyvää paikkaa (hakkuuaukiolla kävi pyörivä tuuli joten halusin varmistella viimeisen löytymistä), kun näin Vicin juoksevan poispäin aukion toisella laidalla! Arviolta 200 metrin päässä ja suunta kotiin. Keppi löysi äkkiä paikan ja sitten huutamaan penneliä takaisin päin. Helpotus, kun pentu kuuli ääneni ja kääntyi takaisin päin! Kipi oli taas purrut Vicin remmin poikki.

Vicille 30 metrin mekkarajälki. Kova hinku on pienellä päästä töihin, eteenpäin pyrkiminen on välillä turhankin lujaa. Saan pidellä ihan voimalla ja estää ryntäämisen ja pyörimisen. Tälläisen pakotteen Vici kestää hyvin, ei paineistu yhtään. Alun kiihko rauhoittuu ja loppu on jo jäljestämistä. Vicin ollessa puolivälin tietämillä, tuli metsästä vapaana oleva aussi lähelle. Huusin sen omistajalle, että älä päästä tänne. Onneksi mies sai kutsuttua koiransa pois, eikä Vici edes noteerannut sitä.

Esineruutu oli 40m leveä ja 20m syvä. Esineet vasemmassa takakulmassa, keskellä ja oikealla edessä. Paikkana hakkuuaukea eli aika vaikea. Alussa Kipi ei minusta tehnyt kunnolla töitä vaan juoksi takarajaa edestakaisin. Pyysin sen pois ja tarkensin omaa lähetys tapaani. Nyt nousi ensin keskeltä ja sitten vasemmalta. Oikea etuesine olikin vaikea, pakasterasian kansi tuotti Kipille päänvaivaa, että onko se oikeasti se mikä pitäisi nostaa.

Sitten tunnin vanhentuneelle jäljelle. Jana 25 m, meni hienosti. Jälki alkoi hyvässä metsässä sammalpohjalla. Mies aussinsa kanssa meni jäljen yli n.15 min sen teon jälkee, mutta ei haitannut Kipin työtä. Kulmat olivat hiukan suuria, piikin Kipi selvitti isolla ympyrällä eikä polkujen ylittäminen tai maaston muuttuminen hakkuuaukioksi vaikuttanut jäljestämiseen. Keppien ilmaisu oli hiukan huolimatonta, yksi välikeppi jäi matkalle, yhden nostin minä ja viimeisestä Kipi ajoi yli, mutta sille oli pakko Kipi  palauttaa, että pääsin palkkaamaan. Voi olla, että tuuli teki tepposet.

20-22.4 oltiin koirien kanssa belgien toko-leirillä Häijään Kestikievarissa, missä koulutettavia oli paikalla 19 koirakkoa.Tasot vaihtelivat pennusta-EVL ja yhteistä kaikille oli into oppia uutta/ottaa oppia vastaan. Perjantai iltana kaatosateessa aloitettiin Kipin kanssa näytöksellä, joka meni monelta osin ihan pipariksi, mutta toivottavasti oppilaat saivat käsityksen EVL:n liikkeistä. Lauantai aamuna ja iltana ehdin reenata myös omat koirat.

Vicin kanssa seuraamista sivulla istuen, maaham menoja, seisomista ja istumista. Luoksetulo liikkeenä ja lelunoutoja.

Kipin kanssa korjailtiin näytöksessä kohellettua seuraamista ja vinoja perusasentoja, luoksetulo ja kaukoja.

Viikko reeneissä on tehty Kipin kanssa ohjattua noutoa, luoksetuloja ja ruutua. Kertaakaan ei ole onnistuttu ensimmäisellä kerralla missään liikkeessä.

Vicin kanssa on harjoiteltu tunnarin pitämistä, lelunoutoa, luoksetuloa, nopeita maahanmenoja, seisomista ja istumista.

PKY:n toko-valmennusrenkaan ensimmäisellä kerralla teemana oli paikalla olot. Kipi on mukana ryhmässä ja teki ryhmän mukana ensin kisamaiset istumisen ja makuun. Sen jälkeen harjoiteltiin rivissä jättöjä ja paluita. Lopuksi häiriöitä ohjaajien tekeminä. Vici pääsi myös riviin harjoittelemaan makuuta. Hienosti pikku tyyppi oli ensimmäistä kertaa keskellä riviä 20 sek.

Tänään Veskun kanssa koulunpihalla oli sitten "palaverin" paikka Kipin jatko tekemisestä. Päätös oli leikin kautta jatketaan! Pari viikkoa leikitään ja haetaan iloa tekemiseen. Sitten haetaan tekniikkaa sen aikaa mitä ehditään ennen SM-kisoja. Tässä pitää pysyä!

Vici taas on niin positiivinen joka reeneissä! Tänään ensimmäistä kertaa kentällä onnistui noutokapulan pito niin, että minä seisoin suorassa enkä auttanut pitämisessä n. 5sek. Myös tunnarikapulan heitto palautui lähelle (ei käteen asti). Nouto on siis rakentumassa hyvää vauhtia. Luoksetulo on jo kokonainen liike. Seisomista, istumista ja maahan menoa vahvistetaan samoin seuraamista. Molempien jatko jutut ovat siis selvillä.