EVL-ryhmän toinen reeni. Lähdin taas Kipin kanssa pyörällä matkaan. Päästyämmä yli puoliväliin, olin juuri ehtinyt miettiä, että meneepäs tämä jo hienosti, kun Kipin oli väistettävä koiranpas....a kasaa tiellä. Kipi hyppäsi sen yli ja samalla pyörän eteen, sain jarrut lukkoon, mutta liike jatkui olkapäälle asvalttiin. Pää on sen verran painava,ettei sitä saanut pidettyä irti maasta vaikka ajatuksissa kerkisikin miettiä niin.

Koiralle ei käynyt kuinkaan. Minulta vääntyivät silmälasin sangat, olkapäästä nahkat pois, kämmenet reijillä ja kulmaluussa pari reikää. Eikä tietenkää yhtään nenäliinaa mukana. Yksikään ohittaja ei pysähtynyt kysymään miten kävi.

Onneksi reenikavereilla oli ensiavuksi paperia ja asperiinia,joten reenit vietiin läpi.Päivän aiheena neliökävely ja luoksetulo.

Kipille en ole kertaakaan tehnyt idioottirinkiä merkeillä ja liikkeenohjaajan kanssa. Merkeistä Kipi ei välittänyt, mutta seisomaan jäätyään alkoi tuijottamaan Liliä joka seisoi neliön keskellä käskyttämässä meitä. Kipin häntä nousi kaarelle ja huomio oli tiiviisti jonnekkin muualle kuin minuun. Hetken oli varma, että otus näkee jotain riistaa ja on lähdössä jahtiin. Korvat toimivat silti hyvin ja istuminen sujui, mutta nyt tuijotus Liliin jatkui siihen malliin,että pelkäsin jotain tapahtuvan. Liike saatiin maahan menoineen vietyä loppuun kunnialla. Sitten otin seuraamista namilla auttaen ja pyörittiin Lilin ja Sarin ympärillä. Mikä lie mörkö iskenyt koiran mieleen.

Luoksetulo sujui ongelmitta. Pysähdys hieno, sivulle siirtymisessä aavistuksen omainen ennakointi. Vahvistettiin edessä istumista ja kuulolla oloa. Lopuksi teimme paikallaolon 4min.Lili jäi liikkeenohjaajaksi ja minä olin piilossa kokoajan. Tämä sujui hyvin. Loppuajan käytimme tuomareista ja erilaisista kisakokemuksista keskustelemiseen. Leppoisat reenit:)